Väreinä olivat sinertävän lila, valkokirjava punalila ja pinkki. Tarkempaa nimeä ei ollut merkittynä. Täytynee etsiä.
Viime vuonna siirsin kotoa Raumalta oranssia ja keltaista kevätesikkoa.
Nämä kaksi nahkealehtistä pihaesikkoa ovat myös tämän kevään hankintoja.
Viime vuonna ostetut tähkäesikot ovat hävinneet, mutta elän vielä toivossa, että ne jostain putkahtavat pinnalle. Kuva viime vuodelta.
Palloesikko näytti näin komealta jo kaksi viikkoa sitten, mutta nyt siitä on jäljellä enää lehden tynkiä. Peuran jälkiä löytyi vierestä. grrrr.
Samassa kukkapenkissä ensimmäiset lemmikit kurkistelevat aurinkoon. Tämä vaaleanpunainen pitää sylissään vesipisaraa.
Luulin tätä rentoakankaaliksi, kun perkasin viime vuonna lapsuudenkodin pihapolkua ja istutin sen omalle pihalle. Eipä taida olla. Eikös kukinnon pitäisi olla tähkämäisempi ja lehtikin on erilainen? Mikä lie rikkaruoho, mutta kaunis on ja hyvin viihtyy!
Päiväkausia nuokkuneet tarhakylmänkukat huomasit auringon ja availivat nuppujaan. Nämä ovat niin pörröisiä!
Tänään satoi ja paistoi vuorotellen, mutta olimme sinnikkäästi ulkona. Esikoiden lisäksi istutimme kaksi ihmepensaan pistokasta
ja kaivoimme heinäseipäät asentoon maasta puskevien humalien tueksi.
Ja pellolla levitettiin samaan aikaan hiukan lannoitetta, jak.
Kimalainen oli löytänyt kukkivan vaahteran alta helmililjat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti