Rauhallista Pääsiäistä kaikille

Rauhallista Pääsiäistä kaikille!

Kangastukussa

Maanantaina pääsin ompelijan maanpäälliseen paratiisiin. Kangastukkuun. Kolme hallillista kankaita lattiasta kattoon asti ulottuvilla hyllyillä. Pitsejä, tupsuja, nauhoja. Oi,oi...

Tällä kertaa hain kankaita vauvojen ja lasten lakanasetteihin ja näillä väreillä aloitetaan. Kankaisiin yhdistetään vielä painokuvioita.

Pääsiäiskoristeita

Haimme tyttären kanssa pääsiäiskoristeet esille. Keltaiset tiput ovat nelivuotiaan mieleen ja minä pidän vähän rauhallisemmista asetelmista. Karkkirasiana joskus ollut läpinäkyvä muna sai valkoisesta lakanakangasnauhasta rusetin ja sisälleen oikeita kananmunia.

Nämä helmikanat kuuluvat minun pääsiäisperinteisiini. Tänä vuonna he pääsivät liesituulettimen reunalle. Kanat ovat isotädin perintöä ja jostain viime vuosisadan puolivälin tienoilta.

Taulustakin saa tyynyn

Muutama tyyny sai taas uuden päällisen. Taulun kuva on äitini maalaamasta taulusta otettu valokuva ja tummasävyinen kissakuva on vanhasta postikortista skannattu. Näihin ruututyynyihin taidan tehdä tummansiniset tupsut kulmiin.

Helmihyasintit

On maaliskuun puoliväli, mutta yöllä on rikottu tämän talven pakkasennätyksiä. Eilen pyrytti lunta. Puutarhaihmisen mieli on kuitenkin jo lumipeitteen alla odottavassa keväässä. Lähikauppamme tarjosi tänä vuonna sinisiä helmililjoja keltaisien narsissien sijaan. Hyvä!

Kukintaa odottavat helmililjat olohuoneessa, ruokasalissa ja keittiössä. Pidänkö turkoosista, valkoisesta vai violetista...

Tyynyjä vanhoista postikorteista

Seitsemän pääsiäistyynyä valmiina. Kuvat ovat 1958, 1959 ja 1960 kulkeneista postikorteista.

Pääsiäisen odotusta

Tänä viikonloppuna valmistuu tyynyjä vanhoista pääsiäispostikorteista herkkiä kuvia skannaamalla. Tässä hieman esimakua...

Vitriini vaihtoi paikkaa

Keittiön avajaisia vietettiin viime viikonloppuna ja tavarat leikkivät taas hieman piirileikkiä. Eteisessä vaatekaappina toiminut vanha vitriini pääsi paraatipaikalle ruokasaliin. Uudet hyllytasot täyttyivät pääasiassa valkoisista, fiinimmistä astioista. On siellä minun ensikenkäni 70-luvulta, patsaita ja muutakin kauneuden kaipuulle hyvää tekevää.

Olen vuosia kerännyt vanhoja kehyksiä ja nyt keksin muutamille oivan paikan vitriinin kyljestä. Saatan laittaa niihin tulevaisuudessa jotakin tilpehööriä sisälle roikkumaan, mutta nyt ne ovat minusta kauniita noinkin.