perjantai 25. syyskuuta 2015

Perhepotretissa peurat

Aamulla jäivät ihanaiset peuramme kiinni itse teossa syömässä omenoita. He ovat tänä vuonna syöneet myös kuunliljoja, hortensioita, dahlioiden nuput, gladioluksen kukintoja ja viinimarjoja. Liekö tässä äiti ja kolme lasta vai kaksi äitiä lapsineen. Iltasella he ilmestyvät pellon laitaan ja tähyilevät, joko reitti pihalle olisi vapaa.


Ovi-ikkunasta tuijottaa silmäpari tarkkaavaisesti ulostulijoita.




Emo tömistää etujalkaansa ja vasatkin valpastuvat.




Neljäs peura on isomman omenapuun alla.


Ja sitten avasimme oven :)



torstai 17. syyskuuta 2015

Taitava korjaaja

Käykäähän kurkkaamassa miten taitava nuken ja vanhojen lelujen korjaaja minun äitini on! Vanhojen esineiden kunnostus on monasti hyvää mielikuvitusta vaativaa hommaa, mutta tämä tehtävä näytti minusta mahdottomalta... www.nukkekabinetti.blogspot.fi

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kelluva puutarha

 

Puutarhamaanantaissa John rakensi näppärästi pienen kelluvan puutarhan ja idea jäi houkuttelevana odottelemaan. Eilisenä sadeaamuna leikkelimme sitten styroxia ja kävimme metsäretkellä hakemassa sammalta.


Styrox-levymme oli noin 120 cm pitkä, joten leikkasin 1/3 pois ja laitoin levyt päällekkäin.



Sovittelimme kasvien kohtia ja saaren asukkaalle tulevan tuikkulyhdyn sijaintia.



Veitsellä leikkasin tarvittavan määrän reikiä molempiin kerroksiin. Kerrokset kiinnitin rautalangalla.


 

John kietaisi valmiin asetelman säkkikankaaseen, minä sujautin styroxit vanhaan juuttisäkkiin heti alkuvaiheessa.


Säkkiin tehtiin reiät vain päälipuolelle. Rönsyliljat jätin ruukkuihin, koska niiden juuristo ei jaksaisi pitää multapaakkua kasassa. Mökin kiinnitin rautalangalla, jotta se ei humpsahda lammen pohjaan.



Keräsimme ojanreunoilta sammalta, jolla pyrin peittämään säkin. Sammalen kiinnitystä varten väänsin rautalangasta suuria hakasia, jotka oli helppo painaa styroksiin.


Sammal loppui hieman kesken, mutta ajattelin lautan uivan sen verran syvässä, että kangas jäisi veden alle. Vesille laskussa jännäsin kelluuko saaremme ja lapsia kiinnosti enemmän veden lämpötila.


Ja kelluihan se, jippii! Säkkikangas näkyy liikaa, joten sammalta on haettava lisää. Kuusien virkaa tekevät kortteet, pensaina on rönsyliljaa ja kultaköynnöstä. Ojasta kaivoimme myös jonkun tuollaisen hauskan "vesiheinän". Etsimme kovasti rentukkaa, jota on minusta joka puolella, mutta meidän lähiojistamme ei sellaista löytynyt. Jotakin kukkivaa saarelle haluaisin. 






Siellä kelluva puutarha nyt seilaa ja kertoo samalla tuulen suunnan. Hauskaa eikä ollenkaan vakavamielistä puutarhurointia!

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kultaranta ja Fiskars

Kävimme loppuviikolla minilomalla lounaisessa Suomessa ja suuntasimme Naantaliin ja Fiskarsiin.

Yövyimme Naantalin kylpylässä, jonka pihalla oli hulppean kokoiset kukkaruukut. Keskellä kasvaa siis pieni puu ja reunoilla on pensaita.


Naantalissa toivoin pääseväni Kultarantaan järjestettävälle puutarhakierrokselle. Tunnin kestävään, opastettuun kierrokseen lähti bussikyyti kylpylän oven edestä. Taivaalla vaelsi raskaita sadepilviä ja tuuli oli navakkaa, mutta sateenvarjoja ei tarvinnut onneksi ottaa esiin.



Kultaranta on 54 hehtaarin kokoinen alue, joka koostuu metsäpuutarhasta, kasvihuoneista, muotopuutarhasta ja laajoista nurmikentistä.




Kukkaistutukset oli tehty väreittäin. Ylimmissä kuvissa kyynelverenpisaraa ja keltaisessa kuvassa daalioita.



Paviljonki, jonka oikealla puolella pilkottaa presidentin kesäasunto, graniitti"linna".




Päärakennukseen johtavat kiviportaat, joita Kekkonen kuulemma juoksi ylös alas kuntoillakseen. Kuva hämää, mutta portaat ovat aikas jyrkät. Pihalle asti opastetuilla kierroksilla ei nykyään saa mennä. Nurmikoillekaan ei ollut luvallista astua...


Puistotie rannassa. Presidentin vene pilkottaa laiturin takaa.


Kaksinkertaisen kuusiaidan sisällä oli varsinainen muotopuutarha. Kuusiaidan keskellä on välitila, jota kutsutaan diplomaattikäytäväksi. Keitä kaikkia lie siellä aikojen saatossa piileskellyt.


Tässä suihkulähteessä on tarvittu vatupassia. Suuri allas valutti vettä aivan tasaisesti joka reunalta.





Presidenttikin näyttää olevan paikalla, koska lippu on salossa.



Minusta puutarhan hienoin kohta oli tämä pylväskäytävä. Joku jossain kirjoitti, että miksi asettaa tavoitteet liian matalalle, kun voi tavoitella mahtavampaakin. Että, jos tämmöinen sitten meidän tontille... Sitä paitsi mieheni, jonka kanssa siis reissussa olin, mittaili katsellaan muotopuutarhaosaa ja totesi, että eikös tämä olisi hienoa eikä sellainen pieni piperrys. Piperryksellä viittasi siis minun huhkimiseeni milloin missäkin puutarhan kolkassa. Kannattaisi varoa puheitaan! Kohta alan suunnitella laajennusta pellon puolelle ja hahmotella muotopuutarhan käytäviä...





Haapa on minun lempipuuni ja nämä pylväshaapakujat olivat upeita. Ihastus haapoihin johtunee siitä, että niitä oli lapsuudenpihallani pitkä rivi. Haapa on kauniin harmaa, siistikuorinen, helisee kauniisti tuulessa, lehdet ovat paksut ja pyöreät ja puun syysväri on aivan huikea! Meidän pihalla ei bytheway kasva nyt yhtään haapaa. Asia pitää korjata.



Hanhet olivat löytäneet tiensä myös näille nurmille. Jätökset polkujen varrella olivat sen mukaisia. Yök.

Kultarannan kukkavalikoimat eivät olleet mitenkään erikoiset. Daalioita, markettoja, verenpisaroita, heliotrooppeja, syysleimuja ja muuta, jotka tunnistin, mutta jo unohdinkin. Punaisia ruusuja oli satoja, mutta ne eivät vielä kukkineet. Kaikki oli kuitenkin näyttävää, koska määrät olivat aina suuria.

Seuraavana päivänä suuntasimme etelämmäs Fiskarsiin. Kävimme muutamassa näyttelyssä ja joimme teet ja söimme herkkuleivokset ulkosalla. Sade pysyi loitolla, mutta harmaata oli



Puhelimesta loppui tallennustilakin, mutta yhden kuvan sain napattua vielä Billnäs Gardenilta, jonne minä kartturina matkaa vielä Fiskarsin jälkeen ohjasin. Puutarhalle päästyämme taivas oli avannut vesihanat ja tutkin kasvivalikoimaa sateenvarjon kanssa. Kangastossujen tilalle olisi pitänyt olla saappaat, totesin siellä vesilillun joukossa hyppiessäni. Tein kuitenkin muutamia kasvihankintoja. Niistä myöhemmin lisää.