Kelluva puutarha

 

Puutarhamaanantaissa John rakensi näppärästi pienen kelluvan puutarhan ja idea jäi houkuttelevana odottelemaan. Eilisenä sadeaamuna leikkelimme sitten styroxia ja kävimme metsäretkellä hakemassa sammalta.

Styrox-levymme oli noin 120 cm pitkä, joten leikkasin 1/3 pois ja laitoin levyt päällekkäin.

Sovittelimme kasvien kohtia ja saaren asukkaalle tulevan tuikkulyhdyn sijaintia.

Veitsellä leikkasin tarvittavan määrän reikiä molempiin kerroksiin. Kerrokset kiinnitin rautalangalla.

 

John kietaisi valmiin asetelman säkkikankaaseen, minä sujautin styroxit vanhaan juuttisäkkiin heti alkuvaiheessa.

Säkkiin tehtiin reiät vain päälipuolelle. Rönsyliljat jätin ruukkuihin, koska niiden juuristo ei jaksaisi pitää multapaakkua kasassa. Mökin kiinnitin rautalangalla, jotta se ei humpsahda lammen pohjaan.

Keräsimme ojanreunoilta sammalta, jolla pyrin peittämään säkin. Sammalen kiinnitystä varten väänsin rautalangasta suuria hakasia, jotka oli helppo painaa styroksiin.

Sammal loppui hieman kesken, mutta ajattelin lautan uivan sen verran syvässä, että kangas jäisi veden alle. Vesille laskussa jännäsin kelluuko saaremme ja lapsia kiinnosti enemmän veden lämpötila.

Ja kelluihan se, jippii! Säkkikangas näkyy liikaa, joten sammalta on haettava lisää. Kuusien virkaa tekevät kortteet, pensaina on rönsyliljaa ja kultaköynnöstä. Ojasta kaivoimme myös jonkun tuollaisen hauskan "vesiheinän". Etsimme kovasti rentukkaa, jota on minusta joka puolella, mutta meidän lähiojistamme ei sellaista löytynyt. Jotakin kukkivaa saarelle haluaisin. 

Siellä kelluva puutarha nyt seilaa ja kertoo samalla tuulen suunnan. Hauskaa eikä ollenkaan vakavamielistä puutarhurointia!