keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Voi peura...

Ostin syksyllä ihanan sekoituksen sipulikukkia ja jännäsin talven ja kevään säästyvätkö sipulit myyrien tuhotöiltä. Ehkäpä narsissit tekivät tehtävänsä ja kasvien onneksi myyrät tekivät reittinsä muutaman metrin päähän ja uusi kukkapenkki sai olla rauhassa.

Kurttureunaisiin tulppaaneihin tuli pulleat nuput, joita kerkesin päivän ihailla. Yhtenä aamuna keittiön verhoja avatessani totesin tulppaanien olevan mennyttä. Varret, lehdet ja nuput oli syöty ja sipulit nostettu pinnalle. Sarvipäinen valkohäntäpirulainen se taas oli lompsinut pihalla.


Syökää oksat pensaista, omenat puista, alppiruusujen nuput, kakkikaa piha täyteen ja survokaa sorkilla pihalle mutapolkuja, mutta jättäkää uudet istutukset rauhaan! Ärrrsyttävää.

Ja parin päivän päästä jänis viimeisteli kukkamaan ja söi vieressä olleet helmililjat ja tavalliset tulppaanit. Olenko kukkien vai eläinten ystävä? Molempia ei ilmeisesti voi olla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti